Pikavippi – mikä se on ja mitkä ovat sen hyödyt ja haitat?

Yleistietoa pikavipeistä

Pikavippi, joka tunnetaan myös nimillä pikalaina, pienlaina tai pikaluotto, on lyhytaikainen kulutusluotto, joka on täysin vakuudeton. Suomessa vipin suuruus vaihtelee tyypillisesti 50 eurosta 1 000 euroon, keskimäärin kuitenkin 300 euron 3:n kuukauden takaisinmaksuajalla. Pikavippiä voi tavallisesti hakea erittäin helposti tekstiviestillä tai luotonmyöntäjän nettisivuilta.

Pikavippien historiaa

Pikavippien esikuvana pidetään Yhdysvalloista lähtöisin olevia payday loan -laina eli palkkapäivälaina. Ne ovat pieniä lainoja, joita myönnetään työntekijöille palkkatodistusta vastaan. Niiden takaisinmaksupäivä on palkkapäivänä. Myös Suomessa oli 1900-luvulla käytössä pikavipin edeltäjänä pidetty vekseli, joka tunnetaan myös nimillä kulutusvekseli ja vippivekseli. Tämä oli lyhytaikainen, noin kolmen kuukauden mittainen laina, joka kävi ottajalleen kuitenkin usein kalliiksi korkean korkonsa ja muiden maksujen vuoksi. Kuluttajat käyttivät vekseleitä rahoittaakseen ostoksiaan. Vekseliluottoja ei ole käytetty 2000-luvun alun jälkeen.

Pikavipit Suomessa

Suomessa pikavippien ylivoimaisesti suurin käyttäjäkunta on 1-40-vuotiaat.

Suomessa on harrastettu pikavippitoimintaa aina vuodesta 2005 alkaen, ja ala koki maassa hyvin voimakkaan nousun. Vuonna 2012 heitettiin ilmoille arvio, jonka mukaan maassa on noin 80 pikavippejä myöntävää yritystä. Vuonna 2013 laissa säädettiin muutos, jonka myötä pikavippien myöntäminen tiukkeni huomattavasti ja pienille, alle 2 000 euron lainoille asetettiin korkokatto. Uudistuksen myötä pikavippien määrä laski hurjasti ja moni alan yrityksistä lopetti toimintansa tyystin.

Kun markkinoilla oli vielä yli 80 pikavippien tarjoajaa, oli pikavippien kokonaiskustannuksissa ja maksuaikavaihtoehdoissa suuriakin eroja pikavippejä tarjoavasta yrityksestä riippuen. Niin kutsuttu todellinen vuosikorko saattoi vaihdella 100 prosentista 1 500 prosenttiin. Verrokkina tähän voidaan todeta, että pankkien ja muidenkin rahoituslaitosten myöntämien perinteisten kulutusluottojen vastaava korko liikkuu maksimissaan kymmenissä prosenteissa. Todellisen vuosikoron mielekkyys ja pikavippien hinnoittelu jakoi mielipiteitä, toiset asiantuntijat olivat vahvasti sillä kannalla, ettei todellinen vuosikorko realistisesti kuvasta lyhyiden luottojen kulutustasoa. Suomessa toimivilla pikavippiyrityksillä oli velvollisuus ilmoittaa lainojensa todellinen vuosikorko, mutta erään sanomalehden tekemän selvityksen mukaan jopa 50 prosenttia firmoista vähätteli omaa todellista vuosikorkoaan. 2 viikon lainan vuosikoroksi saatettiin esimerkiksi ilmoittaa 300 prosenttia todellisen vuosikoron ollessa jopa hurjat 10 000 prosenttia.

Kun Suomen Oikeusministeriö alkoi vaatimaan kiristyksiä pikavippialalle, alkoivat pikavippifirmat kehittelemään erilaisia keinoja saadakseen uusia asiakkaita. Osa markkinoi ensimmäisen lainan olevan kuluton ja koroton, kun taas toiset firmat kehittelivät tavallisista pikavipeistä poikkeavia lainatyyppejä. Firmat tarjosivat muun muassa pizzaa pikavipillä sekä laskujen maksamisen erissä mahdollistavia lainoja.

Vaikka pikavipit ovat saaneet runsaasti huomiota, ovat ne olleet melko harvinaisia, kun niitä verrataan muihin luottotyyppeihin. Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan vain 1,3 prosenttia vastaajista oli ottanut menneenä vuotena pikavippiä ja 0,3 prosentilla oli sitä vastaushetkellä, kun taas vastaavasti yli puolella vastaajista oli jotakin lainaa ja kulutusluottoakin kolmanneksella. Merkille pantavaa on, että kulutusluottoa otettiin yleisimmin pankilta.

Lakiuudistus toi mukanaan huomattavia muutoksia pikavippialalle. Vuonna 2013 kotitalouksille myönnettiin uusia pikavippejä yli miljoona kappaletta ja yhteensä yli 320 miljoonan euron edestä. Näin ollen lasku oli edelliseen vuoteen nähden lähes 20 prosenttia. Lainojen ottajat maksoivat pikavipeistään erilaisia kuluja yhteensä vähän yli 60 miljoonaa euroa, jolloin lasku edellisvuodesta oli yli 30 prosenttia. Pikavippifirmojen määrä oli vähentynyt alle 70 toimijaan. Vuodesta 2007 toiminut Suomen Pienlainayhdistys lopetti toimintansa vuonna 2013.

Alamäki vain jatkui, kun vuoden 2014 lopulla pikavippifirmoja oli Suomen markkinoilla enää alle 50. Samana vuonna pikavippejä myönnettiin enää vain runsaalla 160 miljoonalla, vain runsaat 400 000 kappaletta. Takaisinmaksuaikakin oli tällöin venähtänyt yli 80 vuorokauteen.

Kategoria(t): blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.